keskiviikko 18. elokuuta 2010

Pelaa, luo ja jaa - uusi hiekkalaatikko pelaajille

Muistan kuinka kivaa joskus pienenä pentuna oli rakentaa lapion ja ämpärin kanssa märästä hiekasta mitä mielikuvituksellisempia rakennelmia. Koristeeksi kävivät tikut ja kivet sekä sattumalta löydetyt kovat mutakokkareet, jotka myöhemmin kokemuksen kautta tunnistin ne naapurin mirrin jätöksiksi. Rakentaminen oli yksi asia, mutta sen jälkeen kaikki tarinat ja seikkailut ottivat tapahtumapaikakseen se kaksikerroksisen hiekkalinnan. Se, jos mikä kuului lapsuuteen. Pääpointti tällä tarinalla on se, että kaikki se luomisen into, kokeilemisen onnistuminen ja  on vihdoin siirretty, myös meille hiekkalaatikolla leikkineille aikuisille, konsolipeliin!

Kaikki varmasti muistavat tehneensä omia kenttiä vanhoihin peleihin. Muistan yrittäneeni väkertää joskus aikoja sitten Operation Flashpointille omaa tehtävää, mutta luomisvalikko oli monimutkainen ja vielä hankala teini-ikäiselle väkertäjälle. Sen jälkeen en hirveästi muista muita pelejä missä käytin hyväksi pelin mahdollista kenttäeditoria. Wormsia ja Lieroa tuli väkerrettyä, mutta en omistanut konsoleille mitään sellaista missä olisi voinut omaa kenttää suunnitella.

Oikeastaan vasta nyt Playstation 3:lla olen päässyt takaisin sinne lapsuuden hiekkalaatikolleni, mutta tunsin, että jokin on muuttunut. Laatikkoon on sen tutun lapion ja ämpärin lisäksi tullut jumalattoman paljon uusia välineitä mielikuvituksen tuotteiden rakenteluun ja kivet ja tikut ovat korvattu tarroilla, maaleilla ja koristeilla. Puhutaan uudesta hiekkalaatikko-genrestä: "Play, Create, Share". Play, Create, Share (tai lyhennettynä PCS) -pelit ovat painotukseltaan enemmän itse pelaajan luomassa materiaalissa kuin peliyhtiön valmiiksi luomassa. Voinkin rohkeasti sanoa, että tällä vuosituhannella on vain kaksi sellaista peliä, jotka ovat nostaneet tämän genren kaikkien peliteollisuutta seuraavien henkilöiden huulille:

LittleBigPlanet (PS3, 2008)

















ModNation Racers (PS3, 2010)












LittleBigPlanet sai paljon kehuja ilmestyessään omaperäisestä teemastaan kannustaa pelaajia pelaamaan, luomaan ja jakamaan omia tuotoksiaan muiden pelaajien kesken. Peli valittiin usean arvostetun pelilehden ja -sivuston toimesta vuoden 2008 parhaimmaksi peliksi, eikä syyttä, vaikka aktiivisimmat pelaajat väheksyivät peliä lapselliseksi eikä peli ollut mikään myyntihitti. Pelissä oli n. 50 valmista tasoa, jotka käsittivät pelin tarinaosuuden ja tähän päivämäärään mennessä pelaajien luomia kenttiä on reilusti yli kaksi miljoonaa! Tietenkin suurin osa on roskaa, mutta yksinkertainen ja hyvä pelivalikko tuo nopeasti kaikki kehutuimmat kentät suoraan ruudulle selattavaksi. Tänä vuonna ilmestyy jatko-osa LittleBigPlanet2, jota ei mainosteta enää pelinä vaan pelialustana peleille. Siitä myöhemmin lähempänä ilmestymistä.

Toinen, ehkä LBP:tä hieman heikompi menestyjä, on tänä alkukeväänä julkaistu ModNation Racers. Peliä kutsuttiin renkailla kulkevaksi LittleBigPlanetiksi ja sitä se onkin. Hyvin Mario Kartia ja LittleBigPlanetia yhdistelevä peli sidottuna todella yksinkertaiseen mutta monipuoliseen luomiseditoriin sai nopeasti paljon kiinnostusta myös niiltä jotka pitivät LBP:tä liian lapsellisena. Se missä LBP sisälsi vain kenttäeditorin, sisältää ModNation Racers luomiseditorin. Pelissä voi luoda kaiken itse: ajoradat, auton sekä hahmon jolla ajat. Luomistyökaluja on niin paljon, että itsekin hieman pelästyin kaiken sen materiaalin määrää ja infon vähyyttä. Peli jäi hieman keskivertoa paremmaksi kaahailupeliksi, mutta silti oli suuri askel peleille, jotka luottavat täysin pelaajien kehittämälle sisällölle.

Play, Create, Share -genre on vielä aika lähtökuopissaan. LBP2 tulee olemaan genren keulakuvana joulumarkkinoilla, mikä saa ainakin tämän pelaajan hymyilemään ja liittymään siihen valtavaan hypejengiin mukaan. Näyttää siltä että Sony on ottanut tietoisen riskin siinä kuinka pelaajat jaksavat luoda omaa sisältöään peliin ja näyttää vahvasti siltä, että riski oli kannattava. Siinä missä muut konsolit ja PC pelaavat varmuudella syöttäen FPS- ja MMORPG-hittipelejä pelaajille, ottaa Sony askeleen lähemmäksi PCS-pelien edelläkävijää.

maanantai 24. toukokuuta 2010

E3-arvailut

Jokaiselle hc-pelaajalle tulee joulu sopivasti puolessa välin vuotta E3-messujen muodossa. Tänä vuonna messut sijoittuvat aikavälille 15.-17.6. jolloin kuullaan varmasti tiukkaa asiaa eri julkaisijoiden uusista projekteista. Ensimmäiset huhu-uutiset lähtivät liikkeelle parisen viikkoa sitten feikki-ohjelmalistojen ja feikki-julkaistavien-pelien-listojen muodoissa. Vaikka listat ovat selvästi väärennettyjä, on niissä piilenyt jotain totuuden siementä. Ei ole vaikea arvata, että tämän vuoden E3-messut ovat Sonyn ja Microsoftin osilta suurimmaksi osaksi liiketunnistuksien hypettämistä.

FAKE AND GAY!

Koska olen suurimmaksi osaksi plegepoju, haluaisin nostaa esille muutaman arvion Sonyn messutarjonnasta. Luultavasti Microsoftin messuesittelyn voi tiivistää kahteen projektiin... wait for it... "Gears of War 3" ja "Project Natal", tuliko niin yllätyksenä?

Takaisin arviointiini. Sony julkaisi pari huippuyllätystä parin viikon sisään: LittleBigPlanet 2:n ja God of War:n "jatko-osan". Koska mielestäni juuri Playstation 3:n maskotit ovat Sackboy ja Kratos niin yllätyin ettei näitä jätetty E3-messuille. En itse olisi osannut odottaa tällaista ilmoitusta, koska LittleBigPlanet luottaa niin paljon DLC-kamaan ja God of War 3:n tuli vasta reilu pari kuukautta sitten.

Sitten veikkauksiin mitä muita yksinoikeuspelejä LBP2:n ja GoW:GoS:n lisäksi tulee esille messuilla.
- inFamous 2
- Killzone 3
- Pixeljunk Shooter 2

Killzone 3:sta on vuotanut jo pientä infoa pari viime päivän aikana. Alempi kuva on lainattu Konsolifin:stä (no shit, sherlock).

AWESOME!

Myöskin Gamepro pääsi jotenkin apajille ja joku onnellinen ostaja pääsi avaamaan ketjun Gamespotin foorumeille:

Infoa yhden klikkauksen päässä


Myöskin inFamous 2:n sivut ovat jo rekisteröity, joten on aika hyvä sanoa, että peliä tullaan esittelemään messuilla enemmän tai vähemmän.

Voi pojat kun tulee olemaan taas tiukka kolme viikkoa!

keskiviikko 10. maaliskuuta 2010

FFXIII: Viisi ensimmäistä tuntia


Ah, ensimmäinen Final Fantasy tällä konsolisukupolvella ja on onnistunut aiheuttamaan hyvää hässäkkää sekä kriitikoiden, sarjan seuraajien että konsolifanien puolella. Ei mikään ihme, että kiinnostus heräsi myös minussakin. Peli ehtikin pölyttyä myynnissä n. 15 minuuttia ennen kuin joutui innokkaan pelaajan sieppaamaksi. Lopun koulupäivästä peli poltteli laukussa ja käsissä. Kiusaus pyhittää koko päivä tälle pelille oli hyvin suuri, mutta se parempi puoli minusta päätti kuitenkin pysyttäytyä koulun penkillä.

Ei ole yllätys, että peli käynnistyi heti ensimmäiseksi kotiin päästyäni. Hetkeäkään ei tarvitsenut odottaa, sillä peliä ei tarvitse asentaa kovalevylle. Tällaista mahdollisuutta ei edes ole pelissä. Pelin alkuvideo ennen päävalikkoa lupaa paljon. Todella hienon näköinen maailma kohtaa todella upean äänimaailman. Huolimatta tiukoista naapureista, pidän äänenvoimakkuuden hyvin kuuluvalla tasolla.

Peli alkaa usean minuutin videolla. Eipä ehdi kulua kuin pari minuuttia ennen ensimmäistä räiskintäkohtausta. Lopulta video täyttyy räjähdyksillä ja luodeilla. Eksyn hieman pelistä, koska en tiedä mitä oikein on meneillään. Lopulta pääsen pelaamaan, mutta ilo jää lyhyeksi ensimmäisen vastuksen ilmestyessä ruudulle. Hallitsen Lightning-nimistä naishahmoa, jonka kumppanina toimii Sazh, afromies. Ensimmäinen taistelu toimii tutoriaalina taistelutoiminnoille, joten hirveästi mitään epäonnistumisen mahdollisuuksia ei pelin alkuvaiheessa ole.

Heti ensimmäiseksi tajuan, etten voi hallita kuin yhtä hahmoa, toinen osaa automaattisesti hyökätä. Taistelut sujuvat sulavasti, vaikka ruudulla räjähtelee alituisesti. Peli näyttää todella hienolta myöskin taisteluissa, joten siltä osin peli lunastaa odotuksia. Taistelun jälkeen pääsee liikkumaan vapaasti hyvin lineaarisella kartalla. Osasin odottaa asiaa, enkä pistä yhtään pahaksi asiaa, vaikka kritiikkiä on tullut hyvin paljon. Olihan FFX ihan samanlainen ja erittäin hyvä peli oli siltikin. Random Encounter -taisteluita ei enää ole vaan viholliset näkyvät ruudulla. Kosketus viholliseen käynnistää taistelun, joten myös mahdollisuus kiertää ja välttää konflikti onnistuu välillä.

Tarina vie nopeasti pelin päähenkilöt yhteen kertomatta hirveästi taustoja. Syvällistä kuvaa hahmoista ei saa parinkaan tunnin aikana vaan pikkuhiljaa paljon myöhemmin. Tarinaa on tukemassa dataloki pelin valikossa, joka kertoo todella runsaasti tarkempaa tietoa tapahtumista ja paikoista.

Peli alkaa hyvin hitaasti. Pari tuntia menee X-nappia hakatessa helpostikin, mutta peli tuo uusia ominaisuuksia taisteluihin ajan myötä. Taistelumekanismiin on lisätty uusi, mielestäni todella hyvä ominaisuus nimeltään Paradigm Shift eli suomeksi pelaajaroolin vaihtaminen. Kesken taistelun pelaaja voi vaihtaa hahmon taistelutyylin sekunnissa aggressiivisesti hyökkäävästä taistelijasta, puolustavaan ja muita parantavaan rooliin. Myöhemmässä vaiheessa peliä peliroolin vaihtamiset ovat välttämättömiä, sillä peli rankaisee armotta joukon johtajan kuolemasta (huolimatta kuolemasta herättäviltä itemeistä) game overilla. Hahmot eivät enää kerää kokemuspisteitä vaan CP-pisteitä eli Crystal Pointseja, joita käytetään hahmon kehittämiseen Grystarium Systeemissä, joka muistuttaa hyvin paljon FFX:ssä Sphere Gridiä.

Viiden tunnin aikana ei pelistä ole vieläkään saanut kaikkea avatuksi. Mm. tavaroiden ja aseiden yhdistäminen/päivittäminen on avaamatta. Taisteluissa käytettävien kolmen hahmojen vapaa valinta on avaamatta. Eidolonit (GF:t, Aeonit, Summonit, millä ikinä niitä nyt kutsutaan) ovat saamatta... Ei mikään ihme, että peliä on kritisoitu enimmäkseen hitaasta alusta. Kuitenkin peli on tunnistettavissa Final Fantasy -sarjaan kuuluvaksi. Pelin kokonaiskuvaa on vaikeaa arvioida ensimmäisten tuntien jälkeen. Olen kuitenkin varma, että peliä tulee tahkottua kymmeniä tunteja eteenpäin.

- Jani odottelee milloin pääsee ajamaan Shivalla

sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Loppu alkaa pian

Helmikuu vaihtui nopeasti maaliskuuhun. Hyvä minulle sinänsä, koska olen odottanut tätä tiettyä maaliskuuta miltei kolme vuotta. Miksi? Vihainen sodan jumala Kratos jatkaa kostoretkeään PS3:n yksinoikeuspelissä God of War III. Lähdin sarjan mukaan hieman myöhässä kun ensimmäinen kokeiluni tapahtui GoW II:n parissa. Heti käväisin ostamssa ensimmäisenkin osan ja olinkin jo pelisarjan fani tietämättäni. Ei olekaan siis ihme miksi olen niin innoissani seuraavista kahdesta viikosta. Odottavan aika tulee olemaan pitkä eivätkä ajankohtaiset mainostamiset ainakaan helpota odottamista.

Destructoid julkaisi artikkelin, joka sisältää yksityiskohtaisen selostukset GoW III:n ensimmäisistä minuuteista ja fiiliksistä miten peli alkaa. Jätin itse lukemisen heti ensimmäisiin lauseisiin "You are not ready for this game. Seriously." ja "The best 30 minutes of any videogame I have ever played." Koska hypejuna puksuttaa luotijunan nopeudella, jätin pahimmat spoilerit lukematta ja luultavasti säästyin isommalta odottamisen tuskalta. Jos joku lukijoista haluaa olla sadisti ja piiskata itsensä mahdollisimman tuskaisen odotuksen pariin, voi artikkelin käydä lukaisemassa linkistä.
 

Viime viikolla Pelaaja-lehti päätti lisätä tuskaani sillä lehden tilaajien versiossa kannessa komeili... noh, arvatakin saattaa.

 
Kiitokset Pelaaja-lehden Miikka Lehtoselle pelin arvostelusta. Arvostelu lupailee pelistä paljon hyvää, ja uskon pelin todellakin lunastavan odotukset. Samalla selauksella löysin lehden välistä jotain todella äijämäistä...

 Voi herrajestas, mitkä tuskat ja vapinat iskevät. Julkaisuun on vajaa kaksi viikkoa, mutta luultavasti joudun odottamaan enemmän, että Ultimate Thrilogy Edition saapuu postin kautta. Paketti sisältää myös pelin ensimmäiset kaksi osaaa PS3:lle sovitettuna ja HD-kuvanlaadulla, joten pääsen kivasti muistelemaan muutaman vuoden takaista peli-intoa. Se, jos jokin on varmaa, tulee viimeistään ensi viikon jälkeisestä viikosta puhdasta odottamista, sen jälkeen puhdasta läpipeluuhakkaamista ja sen jälkeen haikeaa fiilistelyä, koska Kratosta tuskin enää näkee.

torstai 25. helmikuuta 2010

Heavy Rain


PS3:n yksi odotetuimmista peleistä, Heavy Rain, julkaistiin viime keskiviikkona. Olin odottanut peliä jo viime syksystä asti, mutta hiukan varautuen, johtuen Quantic Dream:n aikaisemmasta saman tyylisestä pelistä, Fahrenheit. Omistan Fahrenheitin vanhalle, luotetulle PS2:lle. Peli vaikutti aluksi todella jännältä elokuvalta, jota pelaaja itse ohjasi. Salaperäinen murhamysteeri kiehtoi muutaman pelitunnin, mutta sitten pelintekijät löivät läskiksi, ja peliin tuli yliluonnollisia piirteitä, mitkä tuhosivat pelin miltei kokonaan.

Heavy Rain on Quantic Dreams:lta uskalias veto tehdä samanlainen peli kuin Fahrenheit, mutta panostaen enemmän tarinaan. Pelaaminen perustuu siihen, että pelaaja ohjaa neljää eri hahmoa, päättäen itse mitä tekevät tai jättävät tekemättä. Pelaajan tekemät ratkaisut vaikuttavat pelin juoneen ja pelattavaan hahmoon. Kuulostaa tylsältä, mutta toimintaakin riittää. Useat välikohtaukset sisältävät runsaasti Quick Time Event - eli QTE-jaksoja. Suomeksi sanottuna peli käskee painamaan tiettyä ohjaimen nappia, pyörittämään analogitattia tai heiluttamaan ohjainta johonkin suuntaan. Epäonnistuminen ei tarkoita missään vaiheessa pelin loppua vaan muokkaavat tilannetta ja sen seurausta. Hahmot voivat myös kuolla, mutta oman kokemukseni perusteella, hahmon kuoleminen täytyy tehdä tahallisesti.

Heavy Rain on suunnattu vanhemmille pelaajille. Pelin teema on hyvin vakava joten huumori on herkässä. Pelaajalta vaaditaan keskittymistä pelin tarinaan. Olin hyvin yllättynyt siitä, miten reagoin pelin juonen muutoksiin ja niiden tyrkyttämiin vahvoihin tunteisiin. Pelkään, että menetän osan niistä ajatuksista ja tunteista, koska minulla ei ole lapsia. Pelin pääpahis kun on 8-13 -vuotiaiden lapsien murhaaja, origami-tappaja.

Pelin graafinen ulkonäkö sekä ääninäyttely on todella hienoa katseltavaa ja kuunneltavaa. Aina välillä uppoudun peliin kuin katselisin elokuvaa. Ainoastaan hetkelliset hahmojen hullunkuriset kasvojen irvistykset havahduttavat takaisin itse pelin pariin. Quantic Dreams on selvästikin ottanut oppia Fahrenheitin virheistä, sillä peli todellakin ansaitsee kehunsa.

Pienenä bonuksena, joka erottui peliä asennettaessa kovalevylle, huomasin pelikotelon sisältävät pienen neliömuotoisen paperin. Asennuksen aikana minua opetettiin taittelemaan siitä samannäköinen origami-kurki mikä pelin kannessa on. Jokin näinkin pieni yksityiskohta erottaa pelin muista. Olin itse ainakin innoissani origamia taitellessani.

Jani etsii netin syövereistä lisää ohjeita origameja varten

tiistai 9. helmikuuta 2010

Pelipiratismi ja DRM

Vuosi 2010 on lähtenyt pelillisesti huimaan starttiin. Reilun kuukauden aikana on julkaistu jo kolme kovaa nimeä: Zipper Interactiven MAG, Biowaren Mass Effect 2 ja Visceral Gamesin Dante's Inferno. Seuraavien parin kuukauden aikana julkaistaan useita suosittujen pelisarjojen jatko-osia sekä pari tunnettujen pelifirmojen uutta tuotantoa. Juurikin suosittujen pelien piratismi on huolettanut jo pitkänkin aikaa. Mass Effect 2:n julkaisu sekä Xbox 360:lle ja PC:lle on nostanut pelipiratismin otsikoihin jälleen kerran. Peli on löytynyt torrent-sivuilta jo pidemmän aikaa ja lataajia on ollut useita kymmeniä tuhansia. Mass Effect 2 onkin hyvin suositun ja arvostetun Mass Effect:n jatkaja, joten peli on varmasti top-10-etsityimmät -listalla jokaisella torrent-sivustolla. Jos lataustahtia voi yhtään verrata esim. Modern Warfare 2:n laittomien latauksien määrään, ylittää Mass Effect 2:n latausmäärät ainakin parin miljoonaa kappaletta.

Juurikin Modern Warfare 2 on erittäin hyvä esimerkki, miten laittomat lataukset voivat vaikuttaa pelin myyntiin. Peli rikkoi kyllä kaikkien aikojen pelimyynnin ensimmäisen päivän ennätyksen, yli 7 miljoonaa kopiota. VGchatz.com:n mukaan (http://news.vgchartz.com/news.php?id=5826) ensimmäisen viikon jälkeen peliä oli myyty pelkästään konsoleille noin 9 miljoonaa kappaletta. PC-versio pelistä aiheutti jo ennen julkaisua boikotin eikä peliä myyty marraskuussa, jolloin peli julkaistiin, kuin vajaa 200 000 kappaletta.

On arvioitu, että laittomien latauksien määrä pelialusta kohtaisesti kyseisen pelin kohdalla onkin:

PC:             4-5 miljoonaa kappaletta
Xbox 360:   miljoona kappaletta
PS3:           0 kappaletta

PC:n kohdalla laittomat lataukset ylittävät varmasti reilusti myytyjen versioiden lukumäärän.

Pelifirmat ovat suunnitelleet kuumeisesti tapoja estää laittomien pelien toiminnan. Aikaisemmat yritykset rajoittaa laittomien kopioiden määrää esim. rajoitettujen asennuskertojen määrällä tai "serial key:illä" eli tuotekoodeilla, ovat epäonnistuneet tai aiheuttaneet älähdystä pelaajien keskuudessa.

Huhuja paljon tiukemmista DRM-suojauksista (Digital Rights Management) liikkuu keskustelupalstoilla. Pinnalle on ilmestynyt mm. jatkuvan internet-yhteyden vaatimista pelaamisen aikana tai tallennettujen pelisessioiden siirtämistä pelin omalle palvelimelle. On selvää, että tänä vuonna firmat kehittävät entistä tiukempia suojauksia. Miten onnistuneita niistä tulee, saadaan kuulla varmasti.

tiistai 12. tammikuuta 2010

Kilpailijat

Rakas blogi, minulla on kilpailijoita. Huomasin asian, kun palasin joululomalta Kuopiosta kotiin Tampereelle. Tyttöystäväni kertoi viettäneensä lomalla paljon aikaa parin uuden tuttavuuden kanssa pidemmänkin aikaa. Olen huolestunut, että hänellä ei ole enää niin paljoa aikaa minulle.

Joten... jos joskus jossain kadulla näen näitä kahta henkilöä niin se on perinteisen selkäsaunan paikka.

MY ARCHENEMIES:



Olen varma, että jokainen seurusteleva mies pystyy samaistumaan tähän tilanteeseen.

Onneksi olen keksinyt jo tavan kostaa tämän hirveän vääryyden. Nyt minun pitäisi vain löytää jostain sellainen nainen, joka näyttäisi häneltä.

http://www.v2.fi/uutiset/pelit/10311/Uncharted-2-pilaa-seksielamasi/



torstai 7. tammikuuta 2010

Tervetuloa Sumomeen

Suomi. Maa, jossa 9.-luokkalaiset pissikset ja fruittarit määrääväät mikä on "cool" ja mikä "out". Maa, jossa kasasta kakkosneloslautoja nousee maanlaajuinen kohu, joka vedetään miltei oikeuteen saakka. "Niin hyvää puuta!" Ainoa maa, missä Big Brother -sarjasta nousee otsikoihin pariskunta, jotka itse asiassa ovat omasta mielestään niin julkkiksia, että päättävät ottaa julkisuuden ammatikseen ja myydä itseään jokaiseen iltapäivälehteen "hyvällä" hinnalla. Maa, joka ei ole saanut viettää yhtäkään vuotta ilman päätöntä ammuskelutapausta sitten vuoden 2007. Maa, jota egyptiläinen lehti kehuu muslimien taivaaksi... öh, hetkinen seis. "Tervetuloa Sumomeen." Jep, olen varma, että 70 vuotta sitten taisteltiin itärintamalla näiden asioiden puolesta.



Huomenna takaisin Tampereelle. Onneksi sentään VR:n juniin voi luottaa... oh wait...