Itse en ollut tyytyväinen kuullessani, että opiskelijoilla ei ole alkoholin osto-oikeutta menomatkalla. Tarkoitan siis kaikkia alkoholijuomia, en vain kirkkaita. Tutoropiskelijat kertoivat muutamaa päivää aikaisemmin, että kannattaa varautua omilla juomilla, mutta ennen laivaan nousua saattoi tiedossa olla tarkastukset. Täysimittaiset tarkastukset kuulostivat hyvin epätodennäköiseltä...
Terminaalin kävelytunneliin päästessäni huomasin edessäni muutaman ison mustapukuisen herran olevan vastassa meitä ja poimivan sattumanvaraisesti henkilöitä toiseen jonoon, joka johti tarkastuksiin. Yritin olla mahdollisimman huomaamaton, koska en ollut reissussa tyhjän laukun kanssa. Menimme yhdessä neljän hengen porukassa miesten ohi, kunnes takaa kuului käsky: "Hei! Sinä menet tuohon jonoon." Katsoessani taakse luullen nakin napsahtaneen omalle kohdalleni, kävikin ilmi, että jääkaappi-pakastimen kokoinen mies ohjasi kaverini tarkastusjonoon. Sitten olimmekin jo muut ohittaneet tarkastuspisteen. Tarkastukseen joutunut kaverini olikin ainoa, jolla ei ollutkaan mitään mukana tai siis ei ollut mitään enää tuossa vaiheessa.
Siirryimme tapahtumalle naureskellen hyttiimme kymppikannelle. Porukka hieman jakaantui, koska emme kaikki päässeet samaan hyttiin. Kävimme heittämässä kamat hyttiin ja painuimme ensimmäisenä syömään. 13 euroa kotiruoka-annoksesta ei kuulostanut pahalta kuin vertasi muihin aterioihin. Lihapullaa, perunamuussia, kalaa, kanaa, lihaa... niin paljon kuin vain lautaselle sai. Hyvää ruokaa.
Illaksi riitti ohjelmaa, pääsiassa esiintymisiä clubilla. Missasimme pari ensimmäistä ohjelmanumeroa (alkupuheet ja kilpailut), jotka eivät nyt niin hirveästi kiinnostaneetkaan. Ilta pyörähti käyntiin mennessämme istumaan clubille kuuntelemaan musiikkia. Sitten jostain kuului, että Hunksit tulevat esiintymään. Häivyimme saman tien casinolle. Sitten alkaakin hämärtymään. Lisää baarissa istumista, välillä hytissä istumista ja taas lisää baarissa istumista. Baari-hytti-baari välimatkalla näki kuinka opiskelijat nauttivat juhlimisesta, ehti tutustua muutamaan tuntemattomaan muutaman minuutin ajaksi ja naureskella muille.
Pirskeet alkoivat hiljentyä vasta neljän aikaan kun clubi meni kiinni. Aamupalaan oli pari tuntia aikaa. Yritimme keksiä jotain tekemistä siksi aikaa, mutta kaikki paikat olivat jo kiinni, ja suurin osa porukasta oli hyvää vauhtia jo nukkumassa. Sitten eksyimme kaverin luokkakavereiden mukaan "jatkoille" hyttiin, jossa olimme kaikki ilman juomaa ja joku jo nukkui. Päätimme yhdessä, että ne olivat parhaimmat vajaat kymmenen minuutin jatkot. Lähdimme siirtymään uudestaan, jolloin menin ihan pihalle suunnitelmista. Sitten joku huikkas, että nyt mennään sitten nukkumaan. Luulin juttua heitoksi, mutta siinä vaiheessa kun odottelimme hissiä alakerroksiin ja hieman keskusteltiin suunnitelmista, alkoi käymään ilmi, että porukka on oikeasti menossa nukkumaan. Jostain kumman syystä kuitenkin seurasimme porukkaa hyttiin, kunnes meidät heitettiin sieltä ulos heidän alkaessa nukkumaan. Ihmettelemistä, miksi seurasimme porukkaa niinkin pitkälle, riitti koko seuraavan päivänkin.
Kerran jatkot olivat pikaisesti ohitse, päätimme itsekin mennä nukkumaan muutamaksi tunniksi ennen aamupalaa. Käppäilin omaan hyttiini, jossa kaikki muut jo nukkuivatkin. Kengät pois ja nukkumaan. Joskus kuuden ja seitsemän välillä heräsin hirveeseen rymistykseen. Kollega alapunkasta oli tipahtanut lattialle, muttei tuntunut välittävän asiasta vaan jäi nukkumaan kovaäänisesti lattialle. Nukahdin uudelleen ja heräsin kahdeksan aikaan kaverin herätyskelloon. Koska omani oli soimassa puoli yhdeksältä, päätin nousta ylös katsomaan Tukholmaa ennen kuin laiva lähtisi liikkeelle takaisin. Kömmin sängystä yrittämättä herättää kanssanukkujia nollatuloksella, mutta ilmeisesti olivat niin syvässä unessa etteivät edes huomanneet. Käytävälle päästessäni laiva oli ihan hiljainen. Yritin saada ympäristöstä jotain selvää kirkkauden takia. Ketään ei näkynyt käytävällä, eikä missään enää näkynyt sitä valtavaa tölkkien ja muiden roskien kasaa, jota edellisenä iltana naureskeltiin. Hemmetin siistiä touhua. Painelin hyvää vauhtia buffetin ulko-oville odottelemaan puoli ysin treffimiitinkiä. Laiva oli juuri lähtenyt Tukholmasta ja jäin kaiteesta nojailemaan katsoen ikkunasta aurinkoista aamua Tukholmassa.
jatkuu vol. 3:ssa :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti